Kissat ovat erityisen herkkiä stressille ja ne voivat oireilla niin monella eri tavalla, että se voidaan helposti tulkita puhtaasti käytöshäiriöiksi, mikä johtaa valitettavan usein lemmikin lopetukseen.

Tähän artikkeliin on koottu yleisimpiä syitä kissan stressinaiheuttajia, oireita ja miten niitä voi lievittää lemmikin ja omistajan olojen parantamiseksi.

Stressi sairastuttaa myös kissan

Kissa saattaa stressaantua jäädessään vaille huolenpitoa tai huomiota, samoin ympäristöolosuhteiden tai perhetilanteen muuttuessa. Stressi voi puhjeta, kun päiväjärjestys muuttuu, perheeseen tulee uusi jäsen tai kissa menettää omistajansa. Liian suuri kissapopulaatio saattaa niin ikään aiheuttaa stressiä. Yksi tai kaksi kaveria on hyvä, mutta suurempi kissajoukko aiheuttaa reviirikiistoja ja stressiä - varsinkin, jos kissat ovat leikkaamattomia, eri alkuperää ja kovin eri ikäisiä.

Jännitystilan pitkittyessä elimistön stressivaste on koholla jatkuvasti aiheuttaen lopulta kissan sairastumisen. Esimerkiksi vastustuskyky heikkeneem jolloin kissa altistuu tarttuville taudeille. Kissoille yleisen ongelman, idiopaattisen kystiitin eli kivuliaan virtsarakkosyndrooman aiheuttajat ovat osittain vielä tuntemattomia, mutta stressin katsotaan liittyvän kyseiseen tilaan hyvin vahvasti muun muassa ohentamalla virtsarakon kalvoa.

Kissan pitää välttääkseen stressiä voida käyttäytyä siten kuin se on luontaisesti kehittynyt, siis vaania, saaliistaa ja merkata reviiriään. Kun kissalle tarjotaan iloista ihmisseuraa, virikkeellinen ympäristö raapimis- ja kiipeilypuineen sekä mahdollisesti verkotettuine ulkoilialueineen, puhtaat hiekka-astiat, raikasta vettä, oikeanlaista ravintoa ja kenties toinen kissakaveri, voidaan vähentää todennäköisyyttä kissan pitkästymiseen.

Luottavainen kissa elää stressittömämmän elämän.

Luottamus ihmisiin ja ympäristöön luodaan jo pentuaikana. Pentujen tulisi tottua ihmisen hellään, monipuoliseen ja päivittäiseen käsittelyyn heti syntymästä lähtien. Jos tämän lisäksi oma emo hoivaa ja opettaa pentuja 12 viikon ikäisiksi, ne saavat hyvät eväät tasapainoiselle kehitykselle.

Kissat ovat luonteeltaan erilaisia: toiset voivat olla arkoja, kun taas toiset vilkkaita ja seurallisia. Tässä on myös rotukohtaisia eroja. Vilkkaimmilla roduilla esiintyy virikkeettömässä ympäristössä muita herkemmin psyykkisiä häiriöitä.

Pitkästyminen johtaa muun muassa neuroottiseen käyttäytymiseen, jolloin kissa tekee toistuvasti jotakin, kuten nuolee itseään vimmaisesti (jopa niin, että karvat lähtevät kyseiseltä alueelta) tai kävelee hermostuneesti edestakaisin.

Pitkästyessään kissa saattaa myös nukkua erityisenpaljon. Jos kissa ei kykene rentoutumaan tai nukkumaan, on kyseessä äärinmäinen stressitila.

Masentuneena myös kissan ruokahalu muuttuu, yleensä pienenee. Kissa saattaa hakeutua jatkuvasti hoitajansa seuraan (tai päinvastoin hakeutua siitä pois) tai olla ärtynyt tai haluton.

Käytöksen muutokset voivat johtua myös kivusta, pelosta tai sairauksista. Jos kissan käyttäytyminen muuttuu odottamattomasti, on pyrittävä selvittämään, johtuuko se stressistä tai sairauksista.

Yleisimpiä syitä kissan stressaantumiseen

• Muutto uuteen asuntoon/paikkaan. Kissan vanha, tuttu ja turvallinen ympäristö muuttuu tuntemattomaksi, mikä saa kissan stressaantumaan erittäin herkästi. 
• Remontit/kovaääniset koneet. Kovat, pitkäkestoiset ja oudot äänet pelottavat kissaa suunnattomasti. Jo pelkkä imurin ääni saa useimmat kissat pelosta sekaisin.
• Matkustaminen. Kissat eivät ole tottuneet matkustamaan, mutta jos kissan kanssa kulkee useinkin, se saattaa tottua siihen. Kissa kuitenkin ahdistuu, kun ei tiedä mitä on tapahtumassa.
• Huonekalujen paikan vaihto tai uudet kalusteet. Jopa näinkin ihmiselle arkinen asia voi stressaannuttaa kissaa. Sen reviiri muuttuu uudeksi, jos esim. sohva siirtää paikkaa.
• Uusi kissa, uusi perheenjäsen, muut eläimet. Ne ovat vieraita kissan reviirillä.
• Perheenjäsenen tai -jäsenten häviäminen.
• Tylsyys/virikkeettömyys
• Lomat. Yleensä kissa jätetään silloin kotiin tai viedään hoitoon.
• Eläinlääkärikäynnit. Kukapa lääkäreistä tykkäisi?
• Omistajan poissaolot.
• Ulkokissasta tehdään sisäkissa.
• Ukkosmyrskyt ja ilotulitukset.
• Ulkoiluun tottumaton kissa viedään ulos.

Yleisiä stressin oireita

• Virtsalla merkkailu
• Kipu ja/tai tulehdus virtsarakossa
• Raapiminen (väärät paikat)
• Ruokahalun heikkeneminen
• Haluttomuus leikkiä
• Vetäytyminen
• Karvanlähtö
• Mahdollinen äksyily

Keinoja kissan tyytyväisyyden lisäämiseen

• Kiipeilypuu tai - puita, raapimispaikka.
• Leikkikaluja: Höyhentikut, laservalo, pallot, hiiret yms. Myös kissoille on tarjolla erilaisia aktivointileluja lemmikkikaupoissa.
• Pienet päivittäiset muutokset ympäristössä, esimerkiksi rullalle käärityt matot muodostavat kivan tunnelin.
• Kissan kanssa leikkiminen: naksutinkoulutus, noutaminen, piiloleikit, vaanimisleikit.
• Linnunlaulu CD - soittimesta tai luonto-ohjelma tv:stä.
• Vuorovaikutuksen lisääminen kissan kanssa.
• Oma puhdas hiekkalaatikko.
• Raikasta vettä aina tarjolla.
• Kissan liikunnan lisääminen.
• Makuupaikka korkealle, esimerkiksi tyhjää hyllyn ylin taso ja laita sinne tyyny, missä kissa voi nukkua. Kissat viihtyvät korkeilla paikoilla.
• Tarpeen vaatiessä myös erilaiset feromoni haihduttimet ja suihkeet auttavat stressaantunutta kissaa rentoutumaan (esim. Feliway).
• Järjestä kissoille kivoja piilopaikkoja, joihin kissa voi vetäytyä vaanimaan tai lepäämään.
• Erilaiset paperikassit (joista on sangat poistettu) ja pahvilaatikot ovat aina kissojen suosiossa!

LÄHTEET: Kissan uusi kotilääkäri, Gummerus 2010